Kuntoutuksen tärkeys vammaisille henkilöille

Suomessa on vammaisilla oikeus kuntoutukseen, se on määritelty laissa. Suomen vammaispolitiikan mukaisesti vammaisilla henkilöillä on oikeus yhdenvertaisuuteen, syrjimättömyyteen sekä tarpeellisiin palveluihin ja tukitoimiin. Sosiaali- ja terveysministeriö on vastuussa vammaisten henkilöiden hyvinvoinnista ja terveydestä. Lisäksi heillä on myös oikeus erityyppisiin kuntoutuksiin Kelan tukemana.

Vammaisen henkilön määritelmä

Vammaiseksi henkilö voidaan määritellä, kun hänellä on terveydellisiä rajoitteita, joita voivat olla pitkäaikainen ruumiillinen, älyllinen, henkinen tai aisteihin liittyvä vamma, ja jotka estävät häntä toimimasta täysipainoisesti sosiaalisessa tai fyysisessä ympäristössä muodostamalla esteen vuorovaikutukselle yhteiskunnassa.

Henkilö voi joko syntyä vammaisena tai vammautua elämänsä varrella, mutta tärkeää heille kaikille on saada kuntoutusta, joka auttaa henkilöä vammasta tai sairaudesta huolimatta tekemään töitä ja selviytymään arjen haasteista entistä paremmin.

Fyysinen kuntoutus

Vastavammautuneella on täysi työ selviytyä tämän kaltaisen ison elämänmuutoksen aiheuttamasta shokista, ja apua tarvitaankin monella tasolla. Invalidiliitto on valtakunnallinen järjestö fyysisesti vammaisille ja toimintaesteisille ihmisille. Se vaikuttaa ja toimii monella eri tasolla, ja sillä on 165 jäsenyhdistystä. Invalidiliittoon kuulutaan oman jäsenyhdistyksen kautta.

Jos henkilö on vammautunut esimerkiksi onnettomuudessa, tarvitaan pikaisesti peruskuntoutusta. Vamman laadusta riippuen neuvot ovat tarpeen kodin mukauttamiseen tai uuden asuinpaikan hakemiseen sekä apu varsinaiseen muuttoon. Myös arjessa tarvitaan apua henkilökohtaisen avustajan muodossa sekä fysioterapian ja jatkokuntoutuksen muodossa.

Vertaistuen tärkeys

Vammautuminen on aina myös henkisesti suuri shokki, ja myös siihen puoleen tarvitaan apua. Erilaiset jäsenyhdistykset ovat tärkeitä, sillä niissä on paljon samassa elämäntilanteessa olevia ihmisiä. Saatavilla on myös vertaistukihenkilöitä ja -perheitä, jotka auttavat sekä pienissä että suurissa ongelmissa. Pääasia on, ettei jää yksin, vaan osallistuu esimerkiksi tarjottuun harrastustoimintaan. Saatavilla on myös psykoterapiaa.

Polku kuntoutukseen

Kuntoutus Suomessa kuuluu periaatteessa jokaiselle, ja erilaisia kuntoutustapoja on tarjolla monia. Kuntoutukseen ei kuitenkaan voi itse hakeutua, vaan siihen ohjataan. Kela päättää, onko kuntoutukseen perusteita luettuaan ensin lääkäreiden ja muiden ammattilaisten lausunnot tilanteesta.

Tarjolla on myös vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta, ja sen tavoitteena on pitää henkilö sairaudesta tai vammasta huolimatta työkykyisenä ja ylipäätään selviytymään arjen askareista paremmin. Tällaisen kuntoutuksen tavoitteet eivät kuitenkaan ole hoidollisia, vaan ne edesauttavat kuntoutettavan henkilön osallistumista ja suoriutumista yhteiskunnan jäsenenä.Oikeus vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen edellyttää siis vammaa tai sairautta, joka vaikeuttaa suoriutumista arjen toimista sekä alle 65 vuoden ikää. Tämä kuntoutus ei saa välittömästi liittyä sairaalahoitoon, ja sen tarve tulee kestää vähintään vuoden.

Suomessa ei kenenkään tarvitse jäädä yksin elämään vammaisena tai vammautuneena, siitä pitävät kuntien sosiaalihuolto ja vammaispalvelut huolen. Kun alkurytäkästä ja peruskuntouksesta on selvitty ja uudenlainen arki saatu kulkemaan, jatkuu yhteiskunnan tuki eri muotoisena läpi elämän.

Suomen vammaispolitiikkaa takaa vammaisille yhdenvertaisen kohtelun sekä mahdollisuuden olla yhteiskunnan täysivaltainen jäsen. Tätä varten tarjolla on sopeutumisvalmennuskursseja, ammatillista koulutusta, työllisyyspalveluja sekä vammaispalveluihin ja lakiasioihin liittyvää neuvontaa. Ja vaikka vertaistuki on vammaiselle henkilölle tärkeää, on tärkeää olla mukana myös muunlaisissa riennoissa. Tästä hyvä esimerkki on Unified-joukkueurheilu, jonka joukkueissa on pelaajina sekä vammaisia että vammattomia pelaajia.